gb.png
Etusivu

Itäisen Suomen kehitysohjelmalle haetaan voimaa konkretiasta Itä-Suomen Energiapäivillä toukokuussa

02.05.2025

Itäisen Suomen voiman ja siten myös puolustuskyvyn kasvu lähtee energiasta. Energia tuotteena, jalosteena ja inhimillisen toiminnan osana ratkaisee Itäisen Suomen ja turvallisuuden kautta myös koko Suomen tulevaisuuden. Itä-Suomen Energiapäivillä 13.-14.5.2025 Vesileppis Areenalla Leppävirralla paneudumme ennen kaikkea kysymykseen: miten Itäisen Suomen energisoiminen nostaa Suomen talouden ja puolustuksen kasvuun?

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vuonna 2022 muutti merkittävästi Suomen ja erityisesti itäisen Suomen geopoliittista asemaa. Rajaseudut ja itäinen Suomi ovat kärsineet erityisesti sodan seurannaisvaikutuksista. Tilanteen johdosta valtioneuvosto perusti valtiosihteerityöryhmän, jonka tehtävänä oli löytää keinoja alueen elinvoiman vahvistamiseksi. Tärkeänä toimenpiteenä laadittiin vuonna 2023 kehittämisvisio, jonka keskeisiä tavoitteita olivat toimijoiden yhteistyön tiivistäminen, yhteisen suunnan löytäminen, alueiden elinvoiman tukeminen, työvoiman saatavuuden ja asukkaiden hyvinvoinnin turvaaminen. Teemat tulevat nousemaan vahvasti esiin myös Pohjois-Savon Energiaklusterin järjestämillä Itä-Suomen Energiapäivillä 13.-14.5.2025 Leppävirran Vesileppis Areenalla.

Itä-Suomen ohjelma pähkinänkuoressa

Visiossa korostettiin, että koko Suomen menestys edellyttää tasapainoista aluekehitystä – kun itäinen Suomi kehittyy, hyötyy siitä koko maa. Tavoitteena on rakentaa kehittämistyöstä pitkäjänteinen, yli hallituskausien ulottuva strategia. Valtionneuvoston kanslia asetti Itäisen Suomen ohjelman valmisteluryhmän ja neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on ollut valmistella ehdotus ohjelmaksi ja siihen sisältyviksi toimenpide-ehdotuksiksi 31.12.2024 mennessä.

Itäisen Suomen ohjelman tavoitteena on vastata alueen poikkeuksellisen vaikeaan tilanteeseen, joka on seurausta mm. Ukrainan sodan vaikutuksista, itärajan sulkeutumisesta, väestökadosta ja alueen elinkeinoelämän haasteista. Ohjelma tähtää alueen elinvoiman vahvistamiseen, turvallisuuden parantamiseen sekä sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden turvaamiseen. Ohjelmassa esitetään konkreettisia toimenpiteitä ja hankkeita, joiden valmistelu on aloitettava välittömästi. Tavoitteena on pitkäjänteinen, yli hallituskausien ulottuva kehityspolku Itä-Suomelle, jossa tärkeät strategiset painopisteet Itä-Suomen osalta keskittyvät erityisesti:

  1. Saavutettavuuden parantamiseen; liikenneyhteyksien kehittäminen ja digitaalisen infrastruktuurin vahvistaminen.
  2. Elinkeinoelämän monipuolistaminen; metsä- ja biotalouden, teknologian sekä matkailun kehittäminen.
  3. Uusien investointien ja yritysten houkuttelu alueelle; vihreän siirtymän tuomat mahdollisuudet.
  4. Osaamisen ja koulutuksen vahvistaminen; korkeakouluyhteistyön tiivistäminen, osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen koulutustarjonnan monipuolistamisen keinoin.
  5. Turvallisuuden ja huoltovarmuuden varmistaminen; rajavalvonnan ja pelastustoimen resursointi, kotimaisen tuotannon ja logistiikkaketjujen vahvistaminen
  6. Itä-Suomen alueellisen erityisaseman huomiointi valtakunnallisessa päätöksenteossa; poikkeuksellinen tilanne edellyttää erityistoimia sekä rahoitusta EU:lta ja valtiolta, erityistukia kohdentamalla pitkäjänteisen aluekehityspolitiikan avulla.

Klusteriverkostoista alueellista näkökulmaa ja vahvaa vastinetta kehitystyöhön  

Pohjois-Savon Energiaklusterin ohjausryhmän puheenjohtaja ja U-Cont Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jari Sistonen otti kantaa valmisteilla olevaan Itä-Suomen ohjelmaan toimittamalla lausunnon valmistelevalle työryhmälle marraskuussa 2024. Jo kannanottoa ennen ja osin sen jatkoksi Sistonen painotti alueellisen ydinaiheisiin keskittymisen kuin riman nostamista niin energiainvestointien kuin alueen monipuolisen infran kehittämisen osalta. Kaiken kehittämisen lähtökohdaksi on tarpeen valita resilienssi ja puolustuskykymme kuitenkin niin, että talous ja elinvoima vahvistuu ja investoinnit tuottavat. Ohjelmalle tavoitteen toteuttamiseksi on annettu nimi ResilEast.

– On siirryttävä miljoonahankkeista miljardihankkeisiin. Nostettava kansainvälisessä seiväshyppykilpailussa rima kahdesta metristä yli kuuteen metriin. Päätyö alkaa koko Itäisen Suomen alueen täydentävällä suunnitelmalla sekä strategisella energiakaavoituksella ja pitkäkestoisen kansainvälisen rahoituksen hankkimisella. Hanke vaatii kattavien energia-, liikenne-, data- ja osaamisverkostojen rakentamista sekä kattavaa yhteistyötä niin että puolustustukemme ja resilienssimme on selvästi Ukrainaa paremmalla tasolla. Vihreä siirtymä ja teollisen mittakaavan matkailu tarjoaa elinvoimaa kunnille sekä kasvua yrityksille ja työtä kymmenille tuhansille”, totesi Jari Sistonen 22.11.2024 antamassa lausunnossaan työryhmälle.

Itäisen Suomen ohjelma sukupolvemme tärkein kehityshanke alueellemme

Sistonen nosti esiin lausunnoissaan painokkaasti alueellisia haasteita, jotka on hyvä ymmärtää monipuolisesti ja kritisoi ohjelmapohjan leväperäisyyttä valmisteluvaiheessa. ”Ohjelma vaatii nyt selvästi suurempaa puolustuksellista ajattelua, avointa suoraa puhetta ja viisasta aktiivista toimintaa sekä konkretiaa vuosikymmeniä eteenpäin”, Sistonen totesi painokkaasti. Haasteina hän listasikin alueellisen väestökadon, niin poismuuttojen, ikääntyvän väestön ja syntyvyyden laskun seurauksena, jonka aiheuttama työvoimapula alueella vaikuttaa niin yksityiselle kuin julkisellekin sektorille. Taloudellisen ja rakenteellisen haavoittuvuuden näkökulmasta viennin lasku, kapea elinkeinorakenne ja julkisen sektorin kantokyky verotulojen vaikutuksesta muodostavat monta alueellista erityishaastetta. Alueellisen matkailun kehityksen osalta terveisiä Itä-Suomesta nostettiin lausunnossa myös esille.

– Nyt on aika uudelle vahvalle, näkyvälle ja tuottavalle läntiselle linjaukselle ja olisi sukupolvemme suurin poliittinen virhe toteuttaa tämä puolivillaisesti. Ei Itäinen Suomi halua elää apurahoilla vaan työllä ja taidolla”, kirjoitti Sistonen painokkaasti.

Hän nosti esiin kaksi ydinasiaa, joihin tulisi alueellisen strategian toimivuuden ja tulosten saavuttamiseksi keskittyä, muilla toimilla näitä tukien. Ensimmäisenä esiin nousi turvallisuutta tuova laaja energiaratkaisu, joka tuo kassavirran, kaupunkien teollisuuden, maaseudun tulojen kasvun, lämmön, datan ja sähkön sekä huoltovarmuuden oikein toteutettuna. Suurien investointien ja teknologian kehityksen vuoksi tämä on hidas, mutta vaikuttava investointi pitkälle tulevaisuuteen. Toisena tärkeänä painopisteenä Sistonen toi esiin matkailun, joka riittävän laajasti ja kunnolla toteutettuna tuo tuloksia jo muutamassa vuodessa. Vaikka matkailun taloudellinen vaikuttavuus on muutamia miljardeja, työpaikoissa se vaikuttaa voimakkaasti ja tukee vaikeasti saatavien energiaosaajien saatavuutta puolisotyöpaikkoina.

Itä-Suomen strategia nousuun ja kansallisen edun turvaajaksi

Tilanne Itä-Suomen osalta poikkeaa monella tavalla muusta suomesta ja aluekohtaisia ratkaisuja lausunnossa painotettiin. Itärajan merkitys kansallisen turvallisuuden näkökulmasta on kasvanut merkittävästi. Tilanteen korjaamiseksi Sistosen lausunnossaan ehdottaakin valtiotason pitkäjänteistä sitoutumista alueen kehittämiseen, ei vain hankepohjaisten tukien kautta.

Muuttoliikkeen kääntäminen ja työperäisen maahanmuuton edistäminen nähdään tärkeänä osana myös Itä-Suomen kehityksen kannalta. Sistonen nosti ehdotuksena tarpeita laaja-alaisesta erityistalousalueesta (ETA), jonka kautta alueelliset veroedut, investointikannustimet ja koulutuspanostukset olisivat mahdollisia.

Itäisen Suomen mallista lausunnossa toivotaan uudistettua, kattavaa, turvallisuutta sekä puolustuskykyä lisäävää energiaverkostoa. Verkosto, joka kattaa tuotannon, jalostuksen ja jakelun. Tämän Sistonen nostaa avainratkaisuksi sekä teollistamisen, että talouden vaikeuksiin. Itäinen Suomi tulee olemaan Euroopassa tärkeässä roolissa puhtaan energian tuottamisessa laajan maapohjansa ansiosta. Hän painottaakin viestissään työryhmälle, ettei alueen tukeminen ole pelkkää aluepolitiikkaa, vaan vaikuttaa monin keinoin kansallisen turvallisuuden ja talouden kehitykseenkin.

Hän pohtiikin toimittamassaan lausunnossa, miten suunniteltuun ohjelmaan ja sen toteutumiseen vaikuttaisi, jos visio kirjoitettaisiinkin seuraavasti:

– Itäinen Suomi tuottaa Euroopan puhtaasta energiasta ja energiatuotteista kannattavasti yli 5%, on tunnettu yli miljoonan vuosittaisen ulkomaisen matkailijan kohde. Itäinen Suomi on taloudellisesti itsenäinen sekä energia- että turvallisuusosaamisen kasvualue hankkeen päättyessä 2040, tuottaen samalla turvallisuutta ja huoltovarmuutta koko Euroopan tarpeisiin. 

Itä-Suomen Energiapäivillä teemat nousevat keskusteluun

Sistonen on mukana kertomassa käynnistyvästä Itäisen Suomen kattavasta ResilEast -hankkeesta myös Pohjois-Savon Energiapäivillä Leppävirran Vesileppis Areenalla keynote -puheenvuoron sekä paneelikeskustelun merkeissä. Tapahtuma kokoaa asiantuntijat monialaisesti keskustelemaan Pohjois-Savon Energiaklusterin ja Leppävirran kunnan yhteisponnistukseen. Odotukset ovatkin korkeat alueellisen yhteisen näkökulman, tulevaisuuden suuntaviivojen ja Itä-Suomen strategisten tulevaisuuden suunnitelmien kirkastamiseksi käytännön tasolla toukokuulle.

Itä-Suomen Energiapäivien 13.-14.5.2025 ilmoittautuminen on auki klusterin nettisivuilla www.energyclusternorthsavo.fi. ”Eurooppa tarvitsee nyt aitoja, riittävän suuria, kokemusperäisiä ja laajasti vaikuttavia aloitteita. ResliEast Itäisen Euroopan ohjelmaehdotusta käsitellään ja keskustellaan ensi kertaa julkisesti Leppävirralla. On tärkeää, että kaikki Itäisen Suomen kehittämisestä kiinnostuneet saadaan mukaan keskusteluun”, kannustaa Jari Sistonen.

Pohjois-Savon Energiaklusteri- hankkeen toteutusaika on 1.10.2022-31.3.2026 ja hanke saa Euroopan unionin osarahoitusta Pohjois-Savon liitolta, jonka lisäksi rahoittajina ovat alueen kunnat, kaupungit ja yritykset. Hankkeen päätoteuttajana toimii Varkauden kaupungin kehitysyhtiö, Navitas Kehitys Oy ja osatoteuttajina Savonia-ammattikorkeakoulu Oy sekä Savon Koulutuskuntayhtymä.

Lisätietoja ResilEast -ohjelmasta:
Jari Sistonen, Ohjausryhmän puheenjohtaja, Pohjois-Savon Energiaklusteri
jari.sistonen@u-cont.fi

Sivusto käyttää evästeitä. Valitse alta mitä evästeitä sallit, osa sivun toiminnoista vaatii evästeitä.