gb.png
Etusivu

Pilotti antoi hukkalaudalle uuden elämän rakennustuotteena

29.08.2025

Pohjois-Savon puuteollisuuden hukkapuu on osoittautumassa arvokkaaksi rakennusteollisuuden raaka-aineeksi. Kesällä 2025 toteutetussa pilotissa havaittiin, että aiemmin poltettavaksi päätyneistä laudanpätkistä voidaan valmistaa korkealaatuisia tolppia, jotka kestävät alustavissa lujuustesteissä yhtä hyvin kuin perinteiset LVL- ja sahatavaratolpat.

EU:n kiertotaloustavoitteet ja rakentamisen kasvavat ympäristövaatimukset tekevät puuteollisuuden sivutuotteiden jalostamisesta entistä ajankohtaisempaa. Monissa yrityksissä hukkapuu, kuten sahanpuru ja hukkapätkät, päätyy polttoon tai hakkeeksi, vaikka potentiaalia olisi arvokkaampaan jatkokäyttöön.

– Yritysten mukaan suurimpia esteitä hukkapuun hyödyntämiselle ovat olleet korkeat logistiikka- ja käsittelykustannukset, lajittelun ja varastoinnin työläys sekä jatkojalostajien puute, taustoittaa pilotista vastanneen Kiertotaloudella uutta kasvua Pohjois-Savoon (KiertoKasvu) -hankkeen projektipäällikkö Johanna Räikkönen Varkauden kaupungin kehitysyhtiö Navitas Kehitys Oy:stä.

EU-osarahoitteisessa KiertoKasvu-hankkeessa edistetään puupohjaisten sivuvirtojen tehokasta hyödyntämistä Pohjois-Savossa ja kehitetään näille materiaaleille uusia käyttökohteita. Hankkeessa on tämän vuoden aikana kartoitettu puualan yrityksissä syntyviä sivuvirtoja, niiden hyödyntämisen haasteita ja yhdessä asiantuntijoiden kanssa selvitetty ratkaisuja niiden jatkokäyttöön.

– Yhdeksi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi nousi hukkapätkien jalostaminen, jota päätettiin lähteä testaamaan tarkemmin, Räikkönen sanoo.

Hukkapuusta lujuustestit läpäisseitä tuotteita

KiertoKasvu-hankkeen ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) toteuttamassa tolppapilotissa ilmeni, että myös hukkapuusta voidaan tuottaa arvokasta rakennusmateriaalia yksinkertaisilla menetelmillä. Raaka-aineena hyödynnettiin yrityksiltä saatuja höylättyjä ja lämpökäsiteltyjä kuusen, männyn ja haavan lautoja.

Tolpat valmistettiin liimaamalla ja puristamalla, liimaamalla ja naulaamalla sekä pelkästään naulaamalla. Lujuustestit paljastivat, että liimalla valmistetut ja yhdistelmämateriaalit kestivät yhtä hyvin kuin perinteiset LVL- ja sahatavaratolpat, kun taas pelkällä naulaamisella tehdyt tolpat jäivät jälkeen kestävyydessä.

Testaukset toteutettiin Xamkin Teollisen puurakentamisen laboratoriossa Savonlinnassa.

– Kokeilumme osoittaa, että hukkapuu ei ole jätettä, vaan arvokas raaka-aine. Yksinkertaisilla valmistusmenetelmillä voidaan päästä kustannustehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen ratkaisuun, kertoo Xamkin projektipäällikkö Juha-Pekka Luukkainen.

Luukkainen näkee, että tuotteilla on myös kaupallista potentiaalia erityisesti rakentamisen kiertotalousvaatimusten kasvaessa.

– Kyse ei ole pelkästään kustannussäästöistä, vaan myös ympäristöarvoista. Paikallinen rakennusvalvonta määrittää, hyväksytäänkö nämä tuotteet virallisesti kiertotaloustuotteiksi, hän toteaa.

Näkymiä jatkoon

Seuraavaksi pilotin kokemuksista on tarkoitus koota kirjallinen toimintamalli hukkapätkien hyödyntämiseksi ja jakaa se muidenkin yritysten käyttöön.

– Samalla etsitään ratkaisuja niihin pullonkauloihin, jotka vielä tällä hetkellä estävät teollisen mittakaavan jalostamisen, Räikkönen lisää.  

 

Laboratoriossa rakennettiin myös kolmesta eri puulaadusta sekapuupilari, jota projektipäällikkö Johanna Räikkönen esittelee..jpg

Laboratoriossa rakennettiin myös kolmesta eri puulaadusta sekapuupilari, jota projektipäällikkö Johanna Räikkönen ylpeänä esittelee.

 

Sivusto käyttää evästeitä. Valitse alta mitä evästeitä sallit, osa sivun toiminnoista vaatii evästeitä.